Lisker Oy:n ohjelmistokehitys nojaa syvään teknologiaosaamiseen, sahateollisuuden prosessien tuntemukseen ja vahvaan ohjelmistoarkkitehtuuriin. Teknologiajohtaja Panu Toukola avaa, miten käytännön sahaolosuhteet, ohjelmistojen pitkä elinkaari ja konenäkö muodostavat perustan älykkäille mittaus- ja optimointiratkaisuille.

“Jos konenäkö ei ymmärrä puuta, siitä ei ole hyötyä sahalinjalla. Laitteen pitää nähdä tarkasti, kestää pöly ja tuottaa tietoa, jota voi oikeasti käyttää.”

Panu vastaa Liskerillä ohjelmistoista, tuotekehityksestä sekä teknologisesta suunnasta yhdessä muun tiimin kanssa. Liskerin mittausteknologia yhdistää konenäön, ohjelmistoarkkitehtuurin ja sahateollisuuden syvän prosessiosaamisen. Tämän ansiosta Liskerin järjestelmät toimivat luotettavasti myös vaativissa sahaolosuhteissa.

‍

Toimiva teknologia syntyy sahausprosessin ymmärryksestä

Sahaolosuhteet asettavat laitteille kovia vaatimuksia: pöly, hake, kosteus, pihka, kemikaalit, vesi ja öljy rasittavat laitteistoa jatkuvasti. Liskerin järjestelmät suunnitellaan alusta asti kestämään juuri näissä olosuhteissa. Kyse ei ole vain yksittäisten komponenttien suojaamisesta, vaan koko järjestelmän huollettavuus ja käytettävyys huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa. Helppo puhdistus ja huolto varmistavat toiminnan ympäri vuorokauden.

"Laitteiden toimivuus mitataan tuotantolinjalla, ei laboratoriossa."

Erityisesti kamerapohjaisissa järjestelmissä pölyn ja lian hallinta on kriittistä. Käytännön kokemus näkyy lopputuloksessa: mitä kovempi tuotantoympäristö, sitä tärkeämpää on kokonaisvaltainen suojaus.

“Laitteet on helppo saada toimimaan laboratoriossa, mutta todellinen onnistuminen mitataan siinä, kuinka ne toimivat tuotantolinjalla – siellä, missä haketta lentää ja puu liikkuu, ” Panu kiteyttää.  

Pelkkä suojaus ei kuitenkaan riitä. Järjestelmän on myös ymmärrettävä, mitä mitataan, miksi ja miten – eli tukin rakenne, sahatavaran laatu, saannon optimointi ja puun vikojen tunnistus.  

Konenäköosaajia on paljon, mutta harva tuntee syvällisesti sahateollisuuden prosesseja. Konenäköjärjestelmä toimii aina osana isompaa kokonaisuutta, jolloin sahakoneiden tuntemus ja puun mekaanisen käsittelyn salat pitää tuntea, että mittaaminen onnistuu. Liskerillä tätä osaamista on poikkeuksellisen paljon, ja siksi järjestelmät toimivat saumattomasti sahalinjastoilla.  

Sahalinjan mekaniikan ja sahaustapojen tuntemus on avainasemassa. Sahatavaran laadutuksessa taas on tärkeää hallita laatuluokat, vikatyypit ja erilaiset laudan katkaisumekaniikat.

Tätä asiantuntemusta tarvitaan sekä algoritmien kehityksessä että asiakkaiden koulutuksessa.

‍

“Järjestelmästä saadaan täysi hyöty vasta, kun sekä ohjelmisto että käyttäjä ymmärtävät puun käyttäytymisen ja sen piilevät haasteet."

Jos oksan ja halkeaman erottelu epäonnistuu, hyvä kappale voi mennä hylkyyn – tai viallinen jatkaa prosessissa eteenpäin. Tällä on suora vaikutus saantoon ja laatuun.

‍

Konenäkö ja kuvantaminen käytännössä

Konenäkö sahateollisuudessa on paljon enemmän kuin kameroiden asentamista linjalle.  
Jotta mittausjärjestelmä toimii luotettavasti ja tuottaa oikeaa tietoa, on hallittava valaistus, suodatus ja käytettävät aallonpituudet – eli se, millä tavalla puun pinta kuvataan niin, että kaikki oleellinen tieto saadaan esiin. Tämä edellyttää syvää teoreettista ymmärrystä esimerkiksi optiikasta, fotoniikasta ja puun materiaaliominaisuuksista sekä kokemusta sahaolosuhteisiin soveltuvien ratkaisujen suunnittelusta.

Panu kertoo, että jokainen puulaji ja sahalinja tuo mukanaan omat haasteensa, minkä vuoksi järjestelmien on mukauduttava valaistuksen ja algoritmien osalta muutoksiin. Yksi ratkaisu ei sovi kaikille. Liskerin järjestelmät on tuotteistettu siten, että samaa laitetta voidaan asentaa hyvin erilaisiin kohteisiin – puulajin, sahaolosuhteiden ja tuotantoprosessin mukaan. Tämä mahdollistaa kuvantamisen ja mittaamisen erilaiset ratkaisut, samalla kun pidetään tuotannossa testatut ohjelmistojen ydinosuudet vakiona.

“Laserteknologia ei jätä mitään arvailun varaan.”

Erilaiset valonlähteet, suodattimet ja laserit ovat keskeisiä keinoja saada kappaleesta ulos kaikki merkityksellinen tieto. Oikeanlaisella valaistuksella ja suodatuksella kameralle saadaan esille aallonpituudet, jotka paljastavat esimerkiksi pinnan rakenteet, viat, oksat ja halkeamat. Tämä on oma tieteenalansa, joka yhdistää teorian ja käytännön vaativalla tavalla.  

Laserteknologia tuo mittaukseen lisävarmuutta, etenkin kappaleen muodon kuvantamisessa. Kun suuntaus, mittausmenetelmä ja algoritmi toimivat yhteen, lopputuloksena on tarkka ja aukoton kuva.

“Vaikka muotoja voidaan kuvantaa myös ilman lasereita hyödyntämällä kuvien yksityiskohtia ja syvyysanalyysia, tämä tekniikka ei jätä mitään arvailun varaan – siksi Lisker on suosinut sitä erityisesti mittaustarkkuutta vaativissa kohteissa.”